Skuvladearvvašvuođabálvalus luohkkácehkiid ektui

Skuvladearvvašvuođabálvalus bargá ovttas ruovttuiguin, skuvllaiguin ja eará veahkkeásahusaiguin servodagas geahččalan dihte čoavdit dearvvašvuođaguoski váttisvuođaid mat gusket earenoamážiid skuvlii.
Skuvladearvvašvuođabálvalus lea odne láhkanannejuvvon bálvalus buot ohppiide geat čuvvot oahpahusa vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain

Almmuhuvvon 22.08.2018 12.21

Maŋemusat rievdaduvvon 03.02.2025 10.31

Mii leat skuvllas mánáid ja nuoraid váste.

Guovdageainnu skuvllas:

Disdagaid dii. 11:00 - 14:00

Sámi joatkkaskuvla ja boazodoaloskuvla:·

Duorastagaid: dii. 09:00-11:00

Máze skuvllas:

Oktii mánus dii. 10:00 – 14:00. Beaivi rievddada, skuvla oažžu dieđu ovdagihtii.

Na leat skuvladearvvašvuođabálvalusa barggut mánáid ektui ja dan ektui makkár luohkáin sii leat:

1. luohkká

Skuvlaálginiskkadeapmi (1.luohkka) dearvvašvuođadivššára ja doaktara bokte. Čađahuvvo individuála screeninga ja mearrediđolaš dearvvašvuođaiskkadeapmi buot ohppiin. Iskat oainnu, gulu, deattu ja mihtidit guhkkodaga. Dearvvašvuođasagastallan.
Guossástallan klássas.
Čuovvula sin geain leat erenoamáš dárbbut gulu, oainnu, deattu, guhkkodaga jna ektui.

2. luohkká

Boahkuheapmi difteriija, doaŋgegeasáhaga, polio ja sainnahatgosahaga vuosttá.
Guossástallan klássas. Dearvvašvuođadivššár muitala ohppiide giehtaráinnasvuođa birra.
Individuála ja heivehuvvon bagadallan dárbbuid mielde.

3. luohkká

Rutiinnalaš guhkkodatmihtideapmi/vihkken.
Mearrediđolaš dearvvašvuođaiskadeapmi dan oktavuođas mii lea dieđihuvvon dárbbuid ektui, ja eaŋkilságastallamat.
Oahpaheapmi klássas dearvvašvuođa/biepmu birra.

5. luohkká

Mearrediđolaš čuovvoleapmi juohke ovtta oahppis dan oktavuođas mii lea dieđihuvvon / gávdnon.
Fysalaš aktivitehta fysioterapevtta bokte.

6. luohkká

Oahpahus pubertehta, mensa ja iešgova birra.
Boahkuheapmi ruksesboahkuid, dáskovigi ja bárkodávdda vuosttá (MMR).

7. luohkká

Humant papillomavirus (HPV), 2 dosa. (dát lea boahkuheapmi goaŧŧočottaborasdávdda vuosttá).
Individuála ja heivehuvvon ságastallamat dárbbuid mielde.

8. luohkká

Individuála ságastallan gaskkal oahppi ja dearvvašvuođadivššára (dearvvašvuohta, eallinvuohki, borrandábiid, oađđin ja psyhkalaš dearvvašvuohta). Váhnemat eai galgga leat mielde dearvvašvuođaságastallamis. Oahppit ožžot dieđu makkár fáttát váldojit bajás ságastallamis.
Individuála guhkkodatmihtideapmi- ja vihkken.
Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.

9. luohkká

Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.

10. luohkká

Boahkuheapmi difteriija, doaŋgegeasáhaga, sainnahatgosahaga ja polio vuosttá.
Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.

0-25 jagi

Hepatitt B- ja BCG boahkuheapmi fállojuvvo eaŋkil joavkkuide.

Boahkkumat

Earret hehttema dihte oažžumis várálaš njoammu dávddaid, lea buorre boahkuhan gokčan dehálaš gearggusvuođaoktavuođaid ektui. Duođalaš njoammu dávddat levvet dal hárvvibut Norggas, muhto gávdnojit dávjjibut máŋgga eará riikkain. Lassánan mátkkošteamit siseatnamis ja olgoriikkas, leat dagahan ahte njoammun sáhttet dahpahuvvat mánáide geat orrot Norggas. Boahkuheapmi addá mánáide buori suodjaleami.

Skuvlaagi mielde fállojuvvo mánáide ođasmahttindosa boahkuide maid sii leat ožžon smávvamánáagis. Boahkku addo juohke áigge gustojeaddji boahkuhanprográmma mielde mii boahtá Álbmotdearvvašvuođainstituhtas.

NB: Buot boahkuhemiide fertejit váhnemat/ovddasteddjiid addit lobi. Skuvladearvvašvuođabálvalusain lea maiddai vejolaš váldit oktavuođa earret dieđihuvvon rutiidnakonsultašuvnnaid.

Váldde áinnas oktavuođa!

Mii ávžžuhit ahte dii váldibehtet atnui digitála ássiidgulahallama Helsenorge.no bokte. Muđui lea vejolaš riŋget dearvvašvuođaguovddážii 78 48 72 60 ovdakantuvrii, ja guođđit dieđu.

Neahttasiiddus gávnnat eambbo dieđuid: dearvvas.no